Minulla ei hirveästi ole näistä kuluneista kolmesta viikosta kerrottavaa, sillä olen joutunut makaamaan kassulla punkassa tämän ajan muiden ryynätessä metsässä. Pääsin kuin pääsinkin vihdoin varuskuntasairaalaan näyttämään kipeää ja turvonnutta jalkaani ja murtumahan sieltä löytyi jalkapöydästä. Särkylääkkeet nassuun ja kepit kainaloon. Jo 21 päivää vmtl:llää (vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta) takana ja huonolta näyttää tulevaisuuskin. En pysty vieläkään varaamaan painoa päkiälle ja tiistaina kävi vielä niinkin huonosti, että liukastuin kepeillä sulaneeseen lumiklönttiin sisällä ja rysähin koko painolla suoraan murtuneen jalan päälle. Ei tuntunut eikä kyllä kuulostanutkaan mukavalta. Jos siellä oli jotain parannusta tapahtunut viikkojen aikana, niin nyt sekin vähä on varmaan runnottu taas piloille. Kauhistuttaa että tämän on nyt tätä aivan liian kauan ja minulle tulee siirtoa. Pahimmassa tapauksessa jopa c-paperit tämän crohnin taudin takia. Tässä tapauksessa heitän kyllä kepit samantien nurkkaan ja kävelen suomalaisella sisulla vaikka väkisin!
Minulta jäi näinä viikkoina niinkin kivoja asioita kuin oikeasti räjähtävän käsikranaatin heitto ja tellujen räjäytys kokonaan väliin.
Mutta sitten niihin vastauksiin:
Kadutko sitä että päätit lähteä inttiin?
En. Vaikka toki välillä tulee niitä hetkiä kun miettii että miten joku voi vielä vapaaehtoisesti tulla tänne :D Ne on niitä kurjimpia aikoja kun istut kolmatta tuntia unohettuna poteroon, väsymys ja nälkä painaa päälle, eikä kaatosadekkaan helpota asiaa.
Kuinka pojat suhtautuvat teihin tyttöihin siellä intissä?
Hyvin, ainakin meidän yksikössä. Ollaan yhtälailla osa porukkaa ja ihan samanlailla meidän kanssa heitetään vitsiä ja painiskellaan.
Vinkkejä tulevalle alokkaalle?
Muista liikkua jo ennen intin alkua, älä turhaan stressaa tai suunnittele palvelustasi. Avoimin ja positiivisin mielin vaan matkaan. P.s valmistaudu gonahtamaan :D
Paras ja inhottavin kokemus armeijassa?
Tämän on kyllä vaikea. Paras on lääkintämieskurssi ja inhottavin ehdottomasti 54km marssi tämän murtuman kanssa.
Onko ollut vielä mitään niin fyysisesti raskasta tehtävää, että jouduit keskeyttämään?
Ei. On kyllä ollut moooonta tilannetta jossa olisi ollut järkevää jättäytyä sivulle, mutta sitä se on kun pää ei vaan anna periksi.
Onko pituutesi ollut ogelma missään tilanteissa?
Ei sinänsä, mutta on tilanteita joissa toivoisi olevansa vähän pidempi. Esimerkiksi masiin nouseminen ei onnistu meikäläiseltä ihan niin sutjakkaasti ja taisteluvarustuksen kantaminenkin on varmasti meille pienemmille raskaampaa. Ehp kaluston purkukin toki on vaikeampaa kun ei meinaa ylttää vastaanottamaan ajoneuvosta niitä painavia laatikoita ja pitäisi kuitenkin sykkiä aikalailla.
Millaiset fiilikset oli ensimmäisenä päivänä ja aamuna?
Ensimmäisenä päivänä jännitti niinkin lujaa että vatsahan siinä tosiaan meni ihan sekaisin. Muuten oli kyllä todella hienot fiilikset, sillä kerrankin oli siellä mihinkä oli haaveillut pääsevänsä jo monia vuosia. Oli vaan malttamaton olo kun halusi päästä kokemaan kaikkea samantien. Ensimmäinen aamu meni samoilla fiiliksillä.
Paljonko ootte metässä. Onko kassulla iltaisin aina vapaa-aikaa ?
Niin paljon, että sana kassu ei kuulosta enää yhtään tutulta. No ei vaan, kyllä porukka kasarmillakin saa olla, mutta näin e-kauden aikaan ollaan lähes kokoajan vain metsässä. Riippuu missä yksikössä on, mutta meille ei kyllä 1vk:ssa hirveästi vapaa-aika soittele.
Mitä palveluksessa ollessa kaipaat eniten?
Sitä kun saa vain olla ja saa nukkua kunnon yöunet.
Mihin kaikkialle teidän tupalaiset pääsivät alun jälkeen?
4 pääsi viestiaukkiin, joista 3 lähti vielä rukkiin Haminaan, 2 aukkiin josta ne sitten tulee meidän viestin huoltojoukkueen johtajiksi ja toinen näistä on sitten meidän lääkintäaliupseeri, 1 lähti sotilaspoliisiksi ja siitä vielä aliupseerikurssille, 1 tytöistä päätyi 6kk viestimieheksi jo täyteen ahdatun aliupseerikurssin takia, 1 lähti eri varuskuntaan erikoistehtäviin kirjoittamaan Ruotuväkeen juttuja (en muista sitä hienoa nimeä) ja minä sekä toinen tyttö päädyttiin 9kk lääkintämiehiksi. 2 tyttöä lähti ensimmäisillä viikoilla kotiin.
Kiusataanko intissä?
Intissä on omanlainen huumori ja jekkuja tehdään paljonkin toisille, mutta sellaista oikeaa kiusaamista en ole havainnut ainakaan omassa yksikössä. Muiden puolesta en sitten osaa sanoa millainen meininki heillä on. Jos sellaista esiintyykin, niin siihen kyllä puututaan.
Miten kuukautisten kanssa pärjää?
Ainakin tähän asti on kyllä pärjännyt ihan normaalisti. Leireillä se on vähän haasteellisempaa, mutta ei mahdotonta. Kipujakaan ei kerkee huomaamaan kun muutenkin jo kolottaa joka paikkaan.
Onko siellä ollut sellaista kun ajattelit?
P-kausi oli kyllä, mutta en ihan odottanut tällaista lastentarha meininkiä. Silloin kun syöksyt metsässä taisteluvarustus päällä huutaen laukauksia näkymättömiä vihollisia päin, ei ole ihan niin sankari olo kuin kuvitteli.
Kuuluisiko sinusta kaikkien naistenkin mennä armeijaan?
Ei. Kaikki ei sovi tänne ympäristöön. Mitä vähemmän täällä on sellaista porukkaa jota ei nappaa tämä homma yhtään, niin sitä paremmin hommatkin hoituu.
Kummassa erässä kannattaa aloittaa armeija?
Se vähän riippuu tykkäätkö mielummin että kaikki uusi täytyy oppia pakkasessa vai sitten auringon paahteessa ja haluatko mielummin tämän leiriryppään kesälle vai talvelle. Jos johtajakoulutus kiinnostaa niin tammikuun erästä on huomattavasti helpompi päästä, silloin on lähes mahdoton säästyä pelkällä puolella vuodella. Meidän yksiköstä yli 20 henkilö jäi taas rannalle ruikuttamaan kun ei mahtunut johtajakoulutukseen ja edellisillä taas 70% pakotettiin johtajakoulutukseen, joten siinä huomaa kyllä eron. :D
Paljon on uponnut sotkuun rahaa?
Aivan liikaa, päivärahat menevät kyllä samantien. Intissä tekee mieli kokoajan herkkuja.
Kerro intistä 1 asia missä olet hyvä ja missä taas et niinkään hyvä?
Supervoimani on "pinkka" ja punkka ;D P-kauden aikana olin ainut meidän tupalaisista jollekka ei koskaan tullut korjattavaa näissä asioissa. Toki nykyään kun ei ole niikseenkään väliä, omassa punkassa on enemmän ryppyjä mitä aamujakaan on jäljellä. Ja en ole hyvä laittamaan yhteyksiä, kerran olen nopeasti tämän nähnyt ja nyt se täytyisi leireillä osata, mutta menee kyllä sormi suuhun jos minut laitetaan se tekemään.
Kadutko että et mennytkään johtajakoulutukseen?
Vain hieman. Varmasti silloin enemmän kun uudet mosat saapuvat kasarmille. Tykkään kuitenkin kouluttaa asioita ja pitää jöötä, mutta olen kyllä iloinen ettei tarvitse tehä kaikkea tätä toista kertaa johtajana :D
Mihin tehtäviin olisit mennyt jos olisi saanut valita ihan vapaasti?
Lääkintä on kyllä oikea paikka meikäläiselle. Jos olisin kunnon puntti, niin spol koulutus olisi ollut kyllä mielenkiintoinen. Jos naisetkin pääsisivät niin pioneeri koulutus olisi ollut varmasti listalla.
Oletko ollut kuinka usein kipeä ?
Intissä ollaan oikeastaan jatkuvasti jossain taudissa. P-kauden säästyin terveenä, mutta nyt nämä 9 viikkoa on ollut yskän ja flunssan sekamelskaa.
Eroaako naisten palvelus miesten omasta?
Sinänsä perus koulutuksessa ei. Tehdään samat asiat kuin miehet, mutta on meille muutamia asioita järjestetty eril tavalla kuin pojilla. Saamme päivärahaa hieman enemmän kuin pojat, jotta voimme ostaa itse terveyssiteemme ja kuntotesteissä/cooperissa meillä on matalemmat vaatimukset saada esim. kiitettävä tulos. Olen kuitenkin kuullut että tähän olisi tulossa muutoksia, jotta tytöille sekä pojille tulisi sama taulukko (?)
Paljon teitä naisia aloitti heinäkuussa?
En tiedä tarkkaan, mutta meitä aloitti noin 60 naista.
Odotatko kotiutumispäivää?
Kyllähän nuita aamuja laskee, mutta suurempi osa silti haluaa olla tässä ja nyt. Vaikka kertaamaankin pääsee niin silti tämä kunnon palvelus on vaan tämä ainut pieni hetki elämästä.
Pidätkö itseäsi jollain tapaa erilaisena kuin armeijaa käymättömiä naisia?
En. Onhan heillä toki jäänyt paljon kaikkea hienoa ja paskaa kokematta. Intti kyllä myös kasvattaa ihmistä erillätavalla kuin siviilielämä. Sekin on kyllä totta että armeijan käymättömät eivät tule koskaan ymmärtämään meitä. :D
Heitetäänkö naisista paljon läppää? Onko sinua yritetty iskeä tai lähennellä?
Kyllä meille jotain pientä aina silloin tällöin heitetään, esimerkiksi ettei meidän tarvitse mihinkään lomille lähteä kun ollaan kerran vapaaehtoisesti täällä. Mutta ei mitään henkilökohtaista tai muutenkaan sellaista joka voisi loukata. Sellainen "läpällä" julkisesti iskeminen ja lähentely on aika arkista, mutta tätä on vähän kaikilla. Mitään kunnon vonkaamista ei ole, kuitenkin tietävät että olen kihloissa. :)
Onko armeijan käymisestä sinulle hyötyä?
Tämä ei vaikuta töihin taikka opiskeluihin mitenkään, mutta esimerkiksi sairauteni kanssa kamppailu on varmasti intin jälkeen paljon helpompaa, ja voin nauttia kotona kaikesta ihan eri tavalla. Ja tietenkin se tärkein, jotta jos joskus tarvetta on niin osaan toimia sotilaana muiden joukossa.
Kuinka usein olet itkenyt intin aikana?
Pari kertaa. Silloin kun saimme vihdoin kuulla että lämärikurssin käytännönkoe päättyi, koko kroppa antoi periksi ja toinen oli kun alokkaana yritin juosten pysyä taisteluvarustus päällä muiden mukana, mutta en vaan pysynyt. Kaaduin vaan maahan kurakkoon ja penikkatauti vaivasi. Leirin päätteeksi oli myös univajetta ja nestehukkaa. Siinä vaiheessa oli minusta muutaman kyyneleen ja syvään huokaisun paikka.
Kuinka helposti metsässä pääsee vessatarpeille?
Omasta mielestäni aivan liian harvoin. Tämän takia juon aivan liian vähän vettä. En halua pissahätää sillä en pääse kuitenkaan helpottamaan oloani silloin kun pitäisi.
Onko siellä oikeasti vain 5 minuuttia aikaa aamutoimiin?
P-kaudella oli muutama viikko tiukempaa kellonaikaa, mutta eipä silloin tarvitse kuin nopeasti pukea, laittaa hiukset kiinni ja käydä pissalla. Kaiken muun ehtii aamupalankin jälkeen.
Mitä mieltä intin boxereista, entä uimapuvusta?
Itse ainakin käytän boxereita mielelläni eikä uimapukukaan ole niin paha kuin oletin. Ylävarustushan siitä näkyy vähän läpi ja kaula-aukko on hieman suurehko, mutta kyllä sitä käyttämään pystyy. Ei ole pojat vetäneet mitään showta siitä että meillä nyt sattuu vähän nännit vilajamaan. Suurimman osan ajasta ollaan kuitenkin siellä veden alla.
Onko intin ruoka hyvää? Tykkäätkö pakkiruoasta?
Suurimmaksi osaksi kyllä. On muutamia ruokia joista en siviilissäkään tykkää, mutta muutenhan ruoka on samanlaista kuin kouluissa ja kotonakin. Pakkiruokakin maittaa, vaikka ovatkin yleensä jotain sekamelskamössöä. Se ei vaan täytä tarpeeksi, ja itse pakkiruokailu on niin kovan vaivan takana että ruokailun ilo katoaa kyllä kokonaan siinä.
Onko paljon kiinnioloja?
Voi kyllä, tervetuloa 1vk:hon. Meillä on nytkin joka toinen viikonloppu kiinni jouluun asti.
Mikä on paras P-kausi, E-kausi vai J-kausi ?
P-kausi, silloin tapahtuu niin paljon kaikkea uutta ja kivaa ja voi olla vielä vähän töhö. Mehän ollaan vasta e-kaudella, joten j-kaudesta ei ole kokemusta, mutta olen varma että e-kauden päihittää aivan mikä vaan.
Mitä otat mukaan leireille, jota ei jo valmiiksi intistä saa ?
Desinfiointiainetta, puhdistuspyyhkeitä, hygieniatarvikkeet, puukko, otsalamppu, tulentekovälineet, varavirtalähde, herkkuja.....ja vielä lisää herkkuja. Nyt kylmempien ilmojen aikaan mukaan eksyy varmasti myös kädenlämmittimet vartioon.
Käytätkö meikkiä intin vaatteet päällä?
En. Vain valassa tuli laitettua ehostusta. Lähes kaikki meikkaavat lomille lähtiessään, mutta koska nukun kuitenkin suurimman osan matkasta, niin siinä on vaan meikit tiellä. Vapaampi olo kun saa hieroa silmiänsä niin paljon kuin haluaa. Olen myös huomannut, että kun en ole nyt käyttänyt meikkiä, niin ripseni ja kulmakarvani voivat paremmin ja ovat jopa kasvaneet.
Listaa 5 hyvää ja 5 huonoa asiaa intissä?
Hyvää 1. Paljon mielenkiintoista opittavaa ja koettavaa, 2. tiimityö ja veljeys, 3. itsensä ylittäminen, 4. yhteiset säännöt 5. sotku.
Huonoja 1. Huonosti suunnitellut asiat ja niitähän riittää, 2. vähäiset yöunet, 3. vähäiset levot kropalle, 4. kun marssitahdin määrää porukan pisin ;D, 5. Sairaana ja paikat hajottaneena ei saa tarpeeksi lepoa. Esimerkiksi kuumeessa ei saa mennä peiton alle saatika sitten oikeasti lepäämään.
 |
| vas. kuvassa turvotus 3 viikkoa sitten / oik. kuvassa näkyy kuinka jalka on parantumisen aikana lyhentynyt (?) |
Vaikka seuraava maastoharjoitus nyt ainakin näyttäisi menevän minun osalta vieläkin punkan pohjalla. Toivottavasti pääsisi taas pian porukkaan mukaan.
Tj 137 = 19,5 viikko.
10 aamua niin juna kääntyy !
